1. Finnico o Suomi\Suomen kieli [Su.] (St.: koiné Su. W + E) (Suomen Tasavalta\Suomi\Finlandia; marginalmente anche Svezia, Karelia, Russia)
	A. Finnico W
		a. Su. di Botnia superiore Peräpohjalainen\Peräpohjolan murteet [Su.PP] (Finlandia N, Svezia N, Norvegia N, Karelia NW)
			+ Su.PP N o di Ruija Ruijan suomalaismurteet (NO: Finnmark Fylke)
			+ Su.PP NW o di Jällivaara Jällivaaran suomalaismurteet (SV: Jällivaara, Nattavaara)
			+ Su.PP W o di Tornio Tornion murteet (SV: Pajala, Junosuando\Junosuvanto; Tarendö\Täräntö, Kompelusvaara, Kainulasjärvi; Korpilombolo\Korpilompolo; Övertorneå\Ylitornio; Hedenäset\Hitaniemi; Karungi\Karunki; (Nedre)Torneå\Alatornio. SF: Muonio, Kolari, Turtola, Ylitornio, Karunki, (Ala) Tornio)
                        + Su.PP C o di Kemi Kemin murteet (Utsjoki, Inari, Enontekiö, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Tervola, Ranua W, Kemi, Simoniemi)
			+ Su.PP E o di Kemijärvi Kemijärven murteet (Savukoski, Pelkosenniemi, Kemijärvi; Salla, Kuolajärvi)
		b. Su. di Botnia C e N Keski- ja Pohjoispohjalaiset murteet [Su.KP] (Golfo di Botnia da Kokkola ad oltre Oulu)
			+ Su. di Botnia N Pohjoispohjalainen murteet [Su.KPP]
				· dl. intermedio con il Su.Sa N (Ranua E, Pudasjärvi)
				· proprio (Kuivaniemi, Pohjois-Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Utajärvi N, Hailuoto, Oulunsalo, Oulujoki, Kempele, Muhos, Tyrnävä, Siikajoki, Lumijoki, Liminka, Revonlahti, Paavola, Temmes, Rantsila, Kestilä)
			+ Su. di Botnia C Keskipohjalainen murteet [Su.KPK] (Pattijoki, Saloinen, Vihalahti, Pulkkila, Piippola, Pyhäntä, Oulainen, Haapavesi, Merijärvi, Kärsämäki, Kalajoki, Alavieska, Rautio, Sievi, Ylivieska, Nivala, Haapajärvi, Himanka, Lohtaja, Kaunus, Kälviä, Ullava, Toholahti, Lestijärvi, Kaustinen\Kaustby, Veteli, Halsua, Perho)
		c. Su. di Botnia S Eteläpohjalainen\Etelä Pohjanmaan murteet [Su.EP] (Vaasan Lääni CS) (Alahärmä, Kortesjärvi W, Ylähärmä E, Kauhava, Vähäkyrö\Lillkyro, Isokyrö\Storkyro, Ylistaro, Lapua, Laihia, Ilmajoki, Seinäjoki, Nurmo, Kuortane, Juri, Kurikka, Teuva\Östermark, Kauhajoki, Jalasjärvi, Peräseinäjoki, Karijoki\Bötom, Isojoki)
		d. Su. sudoccidentale Lounaismurteet [Su.LO] (Varsinais Suomi, Satakunta inferiore, Uudenmaa NW)
			+ Su. sudoccidentale proprio Lounaismurteet [Su.LO] (Varsinais Suomi NW e SE di Turku\Åbo)
				· Su.LO N o gruppo settentrionale Pohjoisryhmä (NW di Turku) (Luvia, Eurajoki, Kiukainen, Rauma, Lappi, Eura, Kodisjoki, Pyhämaa, Pyhäranta, Laitila, Hinnerjoki, Honkilahti, Kalanti, Karjala, Lokalahti, Vehmaa, Mynämärki, Mietoinen, Nousiainen, Vahto, Taivassalo, Askainen, Lemu, Masku, Rusku, Velkua, Merimaksu, Raisio\Reso, Rymättylä)
				· Su.LO E o gruppo orientale Itäryhmä (SE di Turku) (Kaarina, Piikiö\Pikis, Paimio\Pemar, Halikko, Kuusjoki, Pertteli, Kiikala, Sauvo\Sagu, Angelniemi, Uskela, Muurla, Suomusjärvi, Perniö\Bjärnå, Kisko)
			+ Su. sudoccidentale di transizione Lounaiset siirtymämurteet [Su.LS] (Porin seutu, Satatakunta SW, Turun ylänmaa, Hämen Lääni SW, Uudenmaan Lääni NW)
				· Su.LS N o di Pori Porin seudun murteet (Porin seutu) (Merikarvia, Siikainen, Ahlainen, Pomarkku, Noormakku, Pori, Ulvila\Ulsby, Kulla, Nakkila)
				· Su.LS CE o del Satakunta inferiore Ala-Satakunnan murteet (Satakunta SW) (Harjavalta, Kokemäki\Kumo, Kauvatsa, Huittinen, Vampula, Alastaro, Metsämaa, Oripää, Loimaa)
				· Su.LS CW o del Turunmaa inferiore Turun ylänmaan murteet (Turunmaan inferiore) (Köyliönkylä, Sakylä, Yläne, Pöytyä, Mellillä, Paattinen, Aura, Karinainen, Maaria, Lieto, Tarvasjoki, Marttila, Koski)
				· Su.LS CS o di Somero-Somerniemi Someron-Somerniemen murteet (Hämen Lääni SW) (Somero, Somerniemi)
				· Su.LS S o di Uudenmaa occidentale Länsi-Uudenmaan murteet (Uudenmaan Lääni NW) (Nummi, Pusula, Karkkila\Högfors, Sammatti, Karstu, Lohja\Lojo, Vihti)
		e. Su. di Häme o Hämäläismurteet [Su.Hä] (Häme, Satakunta superiore, Uudenmaa C)
			+ Su.Hä nordoccidentale o del Satakunta superiore Yläsatakuntalaismurteet [Su.Hä NW] (Satakunta NE, Häme NW) (Honkajoki, Karvia, Parkano, Kihniö, Virrat, Kankaanpää, Ikaalinen, Lavia, Suodenniemi, Hämeenkyrö\Tavastkyro, Viljakkala, Kiikoinen, Mouhijärvi, Suoniemi, Kiikka, Karkku, Keikyä, Tyrvää, Punkalaidun)
			+ Su.Hä settentrionale o del Häme superiore Perihämäläismurteet [Su.Hä N] (Häme N e C; Tampere) (Kuru, Ruovesi, Vilppula, Ylöjärvi, Teisko, Orivesi, Juupajoki, Kuorevesi, Längelmäki, Nokia, Aitoniemi, Tottijärvi, Pirkkala, Messukylä, Kangasala, Sahalahti, Eräjärvi, Kuhmalahti, Vesilahti, Lempäälä, Pälkäne, Luopioinen, Kylmäkoski, Viiala, Akonlahti, Sääksmäki, Tyrväntö, Hauho, Tuulos, Urjala, Kalvola, Haattula, Hämeenlinna, Vanaja)
			+ Su.Hä meridionale o del Häme inferiore Etelähämäläismurteet [Su.Hä S] (Häme S ed Uudenmaa C: da S di Hämeenlinna a Helsinki) (Humppila, Koijärvi, Ypäjä, Jokioinen, Forssa, Tammela, Renko, Janakkala, Rihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää\Hyvinge, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo\Sibbo N)
			+ Su.Hä sudorientale Kaakkoishämäläiset murteet [Su.Hä SE] (Häme SE, Mikkelin lääni SW, Uudenmaa NE ed E, Kymen lääni W)
				· Su.Hä SE di Hollola Hollolan ryhmä [Su.Hä SE Hol] (Häme SE, Mikkelin lääni SW, Uudenmaa NE) (Padankoski, Lammi, Asikkala, Heinola, Koski, Hollola, Lahti, Nastola, Kärkölä, Orimattila)
				· Su.Hä SE di Porvoo Porvoon ryhmä [Su.Hä SE Por] (Uudenmaa NE, a nord di Porvoo\Borgå) (Mäntsälä, Pukkila, Myrskylä\Mörskom, Pornainen, Askola)
				· Su.Hä SE di Iitti Iitin ryhmä [Su.Hä SE Iit] (Uudenmaa E, Kymen lääni W) (Jaala, Iitti, Kuusankoski, Valkeala, Artijärvi, Elimäki, Anjala, Sippola, Lapinjärvi\Lappträsk, Ruotsinkylä N, Pyhtää\Pyttis NE, Kymjoki (Kotka), Vehkalahti, Haapasaari)
	B. Finnico E
		a. Su. di Savo Savolaismurteet [Su.Sa] (Savomaa: Kuopion, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan e Mikkelin läänit, parte degli Oulun e Vaasan läänit; Karelia W; SV: Värmland)
			+ Su.Sa settentrionale o di Kainuunselkä Kainuun murteet [Su.Sa N] (Oulun lääni E: Kainuunselkä) (Posio, Kuusamo, Taivalkoski, Puolanka, Suomussalmi, Utajärvi SE, Säräisniemi, Paltamo, Ristjärvi, Hyrynsalmi, Vuolijoki, Kaajaani, Sotkama, Kuhmo)
			+ Su.Sa occidentale o di Keuru-Erijärvi Keurun-Ähtärin-Evijärven murteet [Su.Sa W] (Vaasan lääni C, Keski-Suomen lääni SW) (Kortesjärvi E, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli\Vindala, Alajärvi, Lehtimäki, Soini, Ähtäri, Pihlajavesi, Keuruu)
			+ Su.Sa centro-occidentale o del Keski-Suomi Keski-Suomen murteet [Su.Sa CW] (Keski-Suomen lääni) (Kinnula, Pihtipudas, Kyyjärvi, Kivijärvi, Viitassari, Karstula, Kannonkoski, Kongikangas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Äänekoski, Suolahti, Ääijälä, Sumiainen, Multia, Uurainen, Laukaa)
			+ Su.Sa centrale Sydänsavolaiset murteet [Su.Sa C] (Kuopjon lääni, Pohjois-Karjalan lääni CW, Keski-Suomen lääni CE, Mikkelin lääni N) (Pyhäjärvi, Kiuruvesi, Vieremä, Iisalmi, Sonkajärvi, Keitele, Pielavesi, Maaninka, Lapinlahti, Siilinjärvi, Nilsia, Muuruvesi, Juankoski, Säyneinen, Vesanto, Tervo, Karttula, Kuopio, Riistavesi, Kaavi, Konnevesi, Rautalampi, Suonenjoki, Leppävirtä, Vehmersalmi, Tuusniemi, Kuusjärvi, Heinävesi, Hankasalmi, Pieksämäki, Jäppilä, Varkaus, Kangaslampi, Haukivuori, Virtasalmi, Joroinen, Rantasalmi)
			+ Su.Sa orientale o del Pohjois-Karjala Itäiset murteet o Pohjois-Karjalan murteet [Su.Sa E] (Pohjois-Karjalan lääni, Kuopion lääni NE; Karelia W) (Valtimo, Rautavaara, Nurmes, Juuka, Pielisjärvi, Polvela, Kontiolahti, Eno, Ilomantsi, Pyhäselkä, Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Korpiselka W KA, Värtisilä\Vjartisilja KA, Soanlahti KA, Kitee, Pälkjärvi KA, Kesälahti, Ruske KA)
			+ Su.Sa sudoccidentale o del Päijät-Häme Päijät-Hämeen murteet [Su.Sa SW] (Keski-Suomen lääni S, Mikkelin lääni W) (Petäjärvi, Jyväskylä, Koskenpää, Korpilahti, Muurane, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Leivonmäki, Joutsa, Kuhmoinen, Sysmä, Hartola, Pertunmaa)
			+ Su.Sa meridionale Eteläsavolaiset murteet [Su.Sa S] (Mikkelin lääni C) (Kangasniemi, Hirvensalmi, Mikkeli, Juva\Jockas, Sulkava, Mäntyharju, Ristina, Antola, Puumala)
			+ Su.Sa sudorientale o di Sääminki-Kerimäki Säämingin-Kerimäen murteet [Su.Sa SE] (Mikkelin lääni E) (Savonrauta, Enonkoski, Kerimäki, Sääminki, Pinkaharju)
			+ Su.Sa del Värmland o finnico silvano del Värmland Vermlannin metsäsuomalaismurteet [Su.Sa Vä] (SV a N del Väneren Värmland\Vermlanti)
		b. Su. sudorientale Kaakkoismurre [Su.KK] (Virolahti, Lappenranta; Kar. ASSR SW, a W del. Ladoga [Laatokka\Ladoz^skoe ozero]; Russia: ob. S. Peterburg NW; Estonia: Suur Tütarsaar)
			+ Su.KK di Lemi-Taipalsaari Lemin-Taipalsaaren murteet [Su.KK LT] (Kymen Lääni CN) (Suomenniemi, Savitaipale, Taipasaari, Lemi)
			+ Su.KK dell'Istmo Kannaksen murteet [Su.KK Kn] (Istmo di Karelia, Golfo di Finlandia. Kymen Lääni E; Russia: ob. S. Peterburg NW; Karelia: estremità SW; Estonia: Suur Tütarsaar) (Sari, Jaakkima KA, Parikkala, Lumivaara KA, Kurkijoki KA, Simpele, Ruokolahti, Rautijärvi, Hiitola RU, Joutseno, Kaukola RU, Luumäki, Lappenranta, Nuijamaa, Antrea RU, Vuoksenranta RU, Räisälä RU, Miehikkälä, Ylämaa, Vahviala RU, Viipuri\Vyborg RU, Heinjoki RU, Äyräpää RU, Vuoksela RU, Sakkola RU, Virojoki, Säkylä RU, Muolaa RU, Valkjärvi RU, Rautu RU, Metsäpirtti RU, Koivisto RU, Kuolajärvi RU, Viipurin läänin Uusikirkko RU, Kanneljärvi RU, Tenhola\Tenala RU, Suursaari\Ostrov Gogland RU, Tytärsaari \ Suur Tütarsaar EE, Lavansaari\Ostrov Mošcny^j RU, Seiskari\Ostrov Lesnoj RU)
			+ Su.KK di Uukuniemi-Sortavala Uukuniemen-Sortavalan murteet [Su.KK US] (Karelia SW: angolo N del Ladoga [Laatokka\Ladoz^skoe ozero]) (Sortavala, Uukuniemi)
			+ Su.KK d'Ingria Inkerin kaakkoismurteet [Su.KK In] (Russia: ob. S. Peterburg SW) (N di S. Pietroburgo: Lembolovo, Toksovo; Ingria propria: Narvusi\Kuzëmkino, Kattila\Kotly, Soikkola\Sojkino, Kaprio\Kapor'e, Hevaa\Kovaši, Serepetto, Tyrö\Martyškino, Inkere, Novasolkka, Kupanitsa, Skuoritsa, Hatsina, Kaprina)
2. Kareliano karjala [Ka.] (st. Ka.S Tv, poco vitale; oltre il russo la lingua ufficiale in Karelia è il finnico) (Rep. di Karelia nella Confederazione Russa; Russia: ob. Sankt Peterburg[Leningrad], Novgorod, Tver\Tver'[Kalinin])
	A. Kareliano settentrionale o kareliano di Arxangel'sk o del Mar Bianco (KA N: a nord e nei dintorni del Njukkarvi e del Kemijoki, in posizione arretrata rispetto alla costa del Mar Bianco)
		a. Kareliano settentrionale proprio [Ka.N] (Karelia NW: a NW di una linea che risalga da Miinoa a SW presso il confine finnico fino a Kieretti a NE sul Mar Bianco; a tratti anche al di là del confine finnico)
				· sez. NE o del Kierettijärvi (Kieretti\Kereti)
				· sez. NW o del Pääjärvi\Pjaozero (Oulanka\Olanga, Sohjanansuu)
				· sez. del Pistojärvi (Suvanto, Pistojärvi, Hämeh, Ohta, Röhö)
				· sez. del Tuoppjärvi\Topozero (Kiestinki\Kestenga, Vitsataipale, Valasjoki, Suurijärvi)
				· sez. dell'Ylä-Kuittijärvi (Vuonninnen\Vojnica, Jyvöälahti, Venehjärvi, Vuokkiniemi\Vuoknavolok, Hietajärvi, Latvajärvi, Kiivijärvi)
				· sez. del Koski-Kuittijärvi (Uhtua[Kalevala]\Uxta, Tsiksa, Mikkola, Enonsuu)
				· sez. del Konttijärvi (Alajärvi, Luomajärvi, Kenttijärvi, Koivusjärvi, Kostamus\Kostamukša)
				· sez. SW o di Kuivajärvi-Miinoa (Vuokinsalmi, Kuivajärvi SF, Akonlahti, Kontokki\Kondoka, Miinoa)
		b. Kareliano settentrionale di transizione [Ka.tN] (in una fascia ad E del Ka.N grosso modo triangolare che da Luvajärvi a SE presso il confine finnico, passando lungo il Njukkarvi ed il Kemijoki, giunge ad E fino a Usmana in prossimità del Mar Bianco e si spinge a NE fino a Sarviniemi)
				· sez. N (a S del Kierettijävi) (Sarviniemi)
				· sez. C (tra il Tuoppajärvi ed il Kemijoki) (Sompajärvi, Kurki, Haikkola)
				· sez. SW (Njukkarvi e medio Kemijoki) (Luvajärvi, Vonkajärvi, Pismalahti, Jyskyjärvi\Juškozero)
				· sez. SE (riva inferiore del medio e basso Kemijoki) (Suopaisvara, Suopaissalmi, Paanajärvi, Usmana)
	B. Kareliano meridionale [Ka.S] (KA: spr. nel territorio dell'antica Oloneckaja Gubernija NW, ma il Ka.SN ed il Ka.SC sono in quello della Arxangel'skaja Gubernija; Russia: Ob. Sankt Peterburg[Leningrad], Novgorod, Tver\Tver'[Kalinin]).
		a. Kareliano meridionale di Karelia [Ka.SK] (KA, in tre aree tra loro separate)
			+ gruppo N [Ka.SN] (due enclaves nel territorio del Ka.N: Tuoppajärvi meridionale e Pilsjärvi) (Kuorilahti, Suolapohja; Pilsjärvi)
			+ gruppo C [Ka.SC] (a S della linea Njukkarvi-Kemijoki ma ancora - fuorché per Repola - nel territorio dell'antica Arxangel'skaja Gubernija)
				· sez. W o di Repola (Repola\Reboly)
				· sez. CW o del Njukkarvi inferiore (Kiimaisjärvi\Kimasozero, Pääköniemi, Nokeus, Lietma, Tširkkakemi, Kellovaara, Tšolmo, Suurijärvi)
				· sez. CE o del Rukajärvi (Rukajärvi\Rugozero)
				· sez. E o del Suikujärvi (Tunkua\Tunguda, Suikujärvi\Maslozero)
			+ gruppo S [Ka.SS] (KA SW a S del Seesjärvi ed a W del Santalanjärvi fino ad Ilomantsi fino ad E oltre il confine finnico ed a S al Jänisjärvi)
				· sez. N o del Seesjärvi (a SW del Seesjärvi\Segozero) (Paatene\Padany, Selki, Maaselkä)
				· sez. W (da Ilomantsi in SF al Suunujoki) (Ilomantsi, Lupasalmi, Himola, Kuutamolahti, Porajärvi\Porozero)
				· sez. E o del Nord-Onega (nell'area a N dell'Onega [Ääninen\Onez^skoe ozero] , a contatto con l'estremità N del territorio Ly.) (Jänkäjärvi, Mäntyselkä\Mjandusel'ga, Soutojärvi, Juustjärvi, Pyhäniemi, Kostamus, Kuikari)
				· sez. SW o del Nord-Ladoga (in un area a N del Ladoga [Laatokka\Ladoz^skoe ozero] incuneata tra il Su.Sa E a W e l'Au. ad E) (Korpiselkä E, Tolvajärvi, Suojärvi NW, Värtsilä, Suistamo NW)
		b. Kareliano meridionale periferico o delle isole linguistiche [Ka.SP] (Russia: ob. Sankt Peterburg[Leningrad], Novgorod, Tver\Tver'[Kalinin]; frutto di migrazioni del XVII. secolo)
			+ Ka.S di Tihvinä\Tixvin [Ka.S Ti] (estremità SE dell'ob. S.Peterburg: medio corso del C^agoda) (±sopravvivente in 15 villaggi, i più citati dei quali sono [in russo]: Dubrovka, Korystelevo, Loginovo, Novinka, Selišc^e, Utlikovo)
			+ Ka.S di Valdai\Valdaj o di Novgorod [Ka.S Va] (ob. Novgorod, ra. Valdaj)
			+ Ka.S di Tver\Tver'[Kalinin] [Ka.S Tv] (in due aree principali, una settentrionale a W del Rybinskoe ozero ed una meridionale a NW di Tver\Tver')
				· sez. N o di Ves'egonsk [Ka.S TvV] (ob. Tver' NE a W del Rybinskoe ozero) (rajony: Ves'egonsk, Sandovo, Lesnoe, Molokovo, Xrasnyj Xolm)
				· sez. S o di Tolmatšu [Ka.S TvT] (ob. Tver' C a NW di Tver\Tver') (rajony: Spirovo, Ramešky\Ruameksa, Lixoslavl'\Lihoslavlja)
			+ Ka.S del Djorz^a\Dërz^a o di Rz^ev o di Zubcov [Ka.S Dj] (ob. Tver' S verso il confine, rajon Zubcov) (Oleksandroi\Aleksandrovskoe, Nouvoi\Novoe, Semnovskoi\Semjonovskoe, Vasiljevskoi\Vasil'evskoe, Ivanovskoi\Ivanovskoe, Matjugin\Matjugino)
	C. Oloneziano Aunuksen kieli [Au.] (Karelia SW, in un'area triangolare sul lato orientale del Ladoga [Laatokka\Ladoz^skoe ozero] che va da Impilahti a NW al Syvärijoki\Svir' a SE, spingendosi nell'interno ad E fino al Munjärvi in area lüda)
				· Oloneziano occidentale o di Impilahti-Salmi [Au.W] (da NW a contatto con il Ka.SS del Nord-Ladoga fino a Salmi sulla costa del Ladoga) (Suojärvi SE, Hyrsylä; Suistamo SE; Impilahti E, Pitkaranta; Salmi)
				· Oloneziano settentrionale o del Säämäjärvi [Au.N] (dal Šotjätvi e dal Säämäjärvi a S fino al Munjärvi in territorio lüdo) (Säämäjärvi, Veskelys, Šotjärvi, Nuosjärvi, Manka[Manga]; Munjärvi)
				· Oloneziano centrale o del Tulemajärvi [Au.C] (dal Tulemajärvi a Vitele sulla costa) (Tulemajärvi, Kolatselkä; Vielijärvi; Vitele, Tuulos)
				· Oloneziano meridionale o di Aunus[Aunuksen kaupunki]\Olonec [Au.S] (dai dintorni di Aunus al Kotkajärvi a N) (Kotkajärvi, Torasjärvi, Hoilampi; Riipuškala, Nurmoila, Yllonen, Aunus; Nekkula, Kuittinen, Mäkriä, Sammatus, Pisi)
				· Oloneziano sudoccidentale o di Stroitša [Au.SW] (Russia: ob. S. Peterburg[Leningrad] NE a N del Syvärijoki\Svir') (Stroitšan kontu, Svirin Juostari)
	D. Lüdo lyydi\lyydilaismurre [Ly.] (KA CS: a NW dell'Onega [Ääninen\Onez^skoe ozero] e ad E del territorio oloneziano, in una stretta striscia che va da Palolampi [sopra il Lismajärvi] a NW al Kuujärvi a SE)
		a. Lüdo proprio varsinaislyydi [vLy.] (Kontupohjan, Munjärven, Šuojun, Pyhäjärven kunnat[distretti])
			+ Lüdo settentrionale pohjoismurre [Ly.N]
				· Lüdo N superiore o lüdoš N [Ly.hN]
					= Lüdo NE koillismurre [Ly.NE] (Kontupohjan kunta)
						- gruppo N o del Nord-Lismajärvi (Palolampi, Kortassi\Kortaš, Lismäjärvi, Lismäjärvenkylä)
						- gruppo C o del Santalanjärvi N (Tiutia[Tiudia]\Tiud'î, Mâtju, Niinisaari; Selkien kylät: Riihenselkä, Jorssi, Kuokoiselkä, Timoinmäki, Kajakanselkä, Kontu, Ojainen)
						- gruppo E o del Santalanjärvi C (Kautvaara)
						- gruppo W o di Suopohja (Suopohja)
					= Lüdo NW o del Munjärvi Munjärven murre [Ly.NW] (Munjärven kunta)
						- gruppo N o del Sununjärvi (Sununsuu[Suununsuu], Suske, Viiksjärvi, Sakarvoja\Sagar'voi, Kurhanselkä, Jyrkänmäki)
						- gruppo NW o del Paljärvi (Paljärvi[Palärvi\Palaniemi])
						- gruppo W (Motorino, Kenakka, Vasukka)
						- gruppo C o del Munjärvi (Munjärvi[Munjärven kirkonkylä], Puikkoniemi[Puikniemi], Jekunniemi\D'ekunn'iem, (Munjärven)Lahti, Varhomia, Utukka, Possinkylä\Bošigkülä, Vortsa)
						- gruppo SE o del Perttijärvi (Pertiniemi)
						- gruppo SW o del Haljärvi (Haljärvi)
				· Lüdo N inferiore o lüdos N
					= Lüdo NC o di Šuoju Šuojun murre [Ly.NC] (Munjärven kunta S, Šuojun kunta N)
						- gruppo N o del Kenjärvi (Kenjärvi, (Kenjärven)Länsikylä)
						- gruppo W (Honkaselkä, Liptsakka, Joenkylä[Joensuunkylä])
						- gruppo W o del Uksijärvi (Naamoila\Nuomoil)
			+ Lüdo centrale keskimurre [Ly.C]
				· Lüdo C superiore o lüdos C o di Viitana-Teru Viitanan-Terun murre [Ly.hC]
					= Lüdo CE o di Viitana [Ly.CE] (Šuojun kunta S) (Ala Viitana[Ala Viidana], Viitana[Viidana\Viitanan kirkonkylä], Posta, Polovina)
					= Lüdo CW o di Teru [Ly.CW] (Pyhäjärven kunta NW) (Terun Prääsä\Terun Priäz^ä)
				· Lüdo C inferiore o lüdoš C
					= Lüdo CS o del Pyhäjärvi Pyhäjärven murre [Ly.CS] (Pyhäjärven kunta) (Präkkä, Lokinselkä[Loginselkä], Vaskova, Kara; Peltoinen; Pyhäjärvi[Pyhärvi], Simanisto, Ristani\Hris's'an, Lismi\Lid'z^'mi; Nirkka; Hedotisto, Palatesjärvi; Kaskama)
		b. Lüdo occidentale o di Saavan Prääsä Saavan Prääsän lyydi [Ly.W] (Pyhäjärven kunta NW) (Saavankylä(Prääsässä)\Soavan Priäz^ä, Keskikylä(Prääsässä), Niimäe, Riihiselkä)
		c. Lüdo meridionale o del Kuujärvi\Kuud'jär'v Kuujärven murre [Ly.S] (Vaaz^enin kunta)
			+ gruppo del Pitkajärvi (Metsoiniemi)
			+ gruppo del Kuujärvi (Kuujärvi, Paloniemi)
		d. Lüdo esterno o delle isolette linguistiche murresaarekeiden lyydi [Ly.Ex]
			+ Lüdo di Lohmoioja[Lohmoja\Ruc^ja] Lohmoiojan murre [Ly.LM] (piccola isola linguistica ad E di Šuoju sull'Onega)
			+ Lüdo di Järventakuinen[Järventakainen] o del Vatsjärvi [Ly.JT] Järventakuisen murre (piccola isola linguistica ad E del Ly.S sul Vatsjärvi)
3. Vepso o c^udo vepsä (st. ± dismesso basato sul Ve.CW) (Russia: ob. S. Peterburg[Leningrad] E e Vologda; Karelia S: ra. Prionez^sk)
		a. Vepso settentrionale o dell'Onega Äänisvepsä o pohjoisvepsä [Ve.N] (KA: ra. Prionez^sk; Russia, ob. S. Peterburg[Leningrad]: ra. Podporoz^'e NE) (ra. Prionez^sk: Šokš\Šokša\Šokšu, Vehkoja, Šoutarv\Šeltozero\Šoutjärv(i), Matvejanselg, Kaskeza\Kaskesruc^ej\Kaskeza~Kaskesoja, Kal'eg\Rybreka\Kalajoki, Mecantaga\Zales'e\Metsantaka; ra. Podporoz^'e NE: Pervakat\Urickoe\Pervakoi, Himjoki)
		b. Vepso centrale keskivepsä [Ve.C] (Russia: ob. S. Peterburg[Leningrad] E; ob. Vologda W)
			+ Vepso occidentale [Ve.CW] (ob. S. Peterburg[Leningrad]: ra. Podporoz^'e SW e Tixvin; ob. Vologda W: ra. Vytegra W e Babaevo W) (ra. Podporoz^'e: Kekjärvi, C^ikl\C^ikozero\Tšikla, Karhil\Karginic^i\Karhil(a), Nirkoila, Alaz^agj, Vilhal\Jaroslavic^i\Vilhal, Vidla, Nemz^a, Järvide, Järvenkül'ä\Ozera\Järv(i)enkylä, Šondjal, Ladv\Ladva\Ladv~Latva, Makijärvi, Pecoil\Pelduši\Petsoil, Enar'v\Vonozero\Enarv, Nirgl\Nirginic^i\Njurgoil; ra. Tixvin: Korbal\Korbinic^i\Korbal~Korpala, Noidal\Nojdla\Noidal~Noitala, Korvoil\\Korvoila; ra. Vytegra: Püütrask\Pelkaska\Pyyträsk; ra. Babaevo: Päz^ar'\Pjaz^ozero\Päz^ar~Päz^järvi)
			+ Vepso orientale o vepso centrale proprio [Ve.CE] (ob. Vologda W: ra. Vytegra e Babaevo) (ra. Vytegra: Ošta, Torasjärvi, Väräsär'\Krivozero\Väräsär~Vääräjärvi, Šimgär'\Šimozero\Šimjärv, Naz^amjärv, Särgjärv\Sjagrozero\Särgjärv ~Särkijärvi; ra. Babaevo: Pondal\Pondala\Pondal~Pontala, Kuja\Kuja\Kuja, Voilaht\Vojlaxta\Voilahti)
		c. Vepso meridionale o di Boksitogorsk etelävepsä [Ve.S] (Russia: ob. S. Peterburg[Leningrad]: ra. Boksitogorsk) (Särgjärv [sic Posti], Laht, Tedroo, Kortlaht\Kortlaxta\Kortlaht, Vagär'\Beloe Ozero, Šidjärv\Prokuševo\Šidjärvi, Sodjärv\Sidorovo\Sodjärvi, Maigär'\Bobrozero, C^aigl\C^ajgino, Arskaht'\Radogoša, Valkeajärvi)
4. Ingrico inkeroismurre (Russia: ob. S. Peterburg[Leningrad] SW, nel territorio dell'antica Ingermanland, in tre gruppi verso la costa ed uno molto separato all'interno)
		a. Ingrico occidentale o di Kurkola o del basso Luga Ala-Laukaan inkeroismurre\niz^neluz^kij dialekt [In.W] (penisola di Kurkola [Kurkolan  niemi\Kurgolovskij  poluostrov\Kurgola Poolsaar], basso Luga [Laukaa(njoki)\Luga\Luuga] e Rosona [Rosona(njoki)\\Rosona])
				· sez. di Kurkola (Pärspää\Lipovo, Kurkola\Kurgolovo, Kiiskala\Tiskolovo, Konnu\Konnovo, Hakaja\Gakovo, Kirjamo, Viipiä\Vyp'e)
				· sez. del basso Luga (Laukaansuu\Ostrov, Struupa\Strupovo, Täkäväljä, Narvusi\Kuzëmkino, Ropsu\Ropša)
				· sez. del Rosona (Sudela\Volkovo, Vänäkülä\Il'kino\Vänäkylä, Feodermaa\Fëdorovka, Kotko\Orly, Haaviko\Kejkino\Haavikko)
		b. Ingrico centrale o di Soikkola Soikkolan ja Kaprion inkeroismurteet\sojkinskij dialekt [In.C] (penisola di Soikkola [Soikkolan niemi \ Soijkinskij poluostrov \ Soikola poolsaar], zona SW del territorio di Kaprio\Kapor'e)
				· sez. di Soikkola (Kolgompää\Kolgompja, Repola, Loka, Mättähä\Gorki, Metsäkülä\-\Metsäkylä, Voloitsa\Valjanicy, Hamala\Gamolovo, Iljasta\Novoe Garkolovo, Harkola\Staroe Garkolovo, Viistina\Vistino, Tarinaisi\Andreevšc^ina, Ruutsia, Venakontsa\Votskij Konec, Tammikontu, Soikola\Sojkino\Soikkola, Koskina\Koškino, Saarove\Jugantovo, Oussimäki, Säädina\Slobody, Uusikülä\\Uusikylä, Koskisenkülä\Koskolovo\Koskisenkylä)
				· sez. di Kaprio (Taatsoi\Semejskoe, Koloka\Golovkino)
		c. Ingrico orientale o del Hevaha Hevaan inkeroismurre\xèvanskij dialekt [In.E] (parte W del Golfo di Kaprio [Kaprion lahti\Kaporskij zaliv]; bacino del Hevaha [Hevaa(njoki)\Xèvaskij\Hevaha]; costa E fino a N di (Rus.) Lomonosov)
				· sez. SW (Kernovo\Kernovo, Ülä-Luuska\Verxnie Luz^ki)
				· sez. C o del Hevaha (Vääskülä\Staroe Kališc^e, Kangaspää\Novoe Kališc^e, Lentisi\Lendovšc^ina\Lenttisi, Miinala\Minala, Murdove\Murdovšc^ina\Murtove, Vepsä, Hevaha\Kovaši\Hevaa, Sürjä\Sjurja, Töntölä\Teptelevo, Huurala\Šiškino, Koskove\Lomonosovo\Koskove)
				· sez. NE o costiera (Kandokülä\Kandokjulja\Kantokylä, Ühimägi\Krasnaja Gorka, Tieriigola\Malaja Iz^ora\Tieriikola)
		d. Ingrico meridionale o dell'Oredez^ Ylä-Laukaan eli Oredez^in inkeroismurre\oredez^skij dialekt [In.S] (in un'area interna a S dell'alto corso dell'Oredez^, un affluente N del Luga, verso il confine SW del distretto di S. Pietroburgo, assai distante dagli altri tre gruppi) (Nizovka\Nizovka, Tšaštša\C^aštša, Novinka\Novinka, Ozerešno\Novinka, Olhovets\Ol'xovcy)
5. Voto vatjan kieli [Vo.] (Russia: ob. S. Peterburg[Leningrad] SW, nel territorio dell'antica Ingermanland, in posizione arretrata rispetto alle aree dell'ingrico)
		a. Voto orientale Î [Vo.E] (Itšä. ItšäpäiväAAlAr \ IkäpäiväAdDK \ Ic^äpäiväL \ IcepinoR, Mahu MahuAdD, Klii. Kliimõttina \ KliimettinaAd \ KlimatinaD, Iiva. IivanaisiAd \ IivanaisD, Kapr. Kaprio \ KaporjeD \ Kapor'eR, Kosl. KoslovaAd \ KoslovaAr \ KozlovaD \ GostilovoR; *Suuri Kaporkka e *Pieni Kaporkka)
		b. Voto occidentale [Vo.W]
				· gruppo settentrionale o di Jõgõperä [Vo.N]
					= Vo. di Jõgõperä-Luuditsa-Liivtšülä
						- sez. di Jõgõperä ([Jõgõ.] Jõgõperä \ Joenperä \ Krakol'e)
						- sez. di Luuditsa-Liivtšülä ([aLuud.] Ala Luuditsa \ Ala Luuz^itsa \ Ala Luuzica, [üLuud.] Ülä Luuditsa \ Ylä Luuz^itsa \ Ylä Luuzica, [Liiv.] Liivtšülä \ Lîvtšülä \ Liivkylä \ Liivakylä \ Liivc^ülä \ Liiwtschülä \ Peski)
				· gruppo centrale di transizione o di Mati [Vo.C]
					= Vo. di Pontila ([Ponl.] Pontila \ Pontilovo \ Pontilova)
					= ??: Valkovitsa \ Kêntu \ Valkovicy = S. Valkovica + P. Valkovica, Kazikko \ Kazikko \ Kasikko \ Bereznjaki
					= Vo. di Mati-Kõrvõttula ([Mati] Mati \ Mativê \ Matikylä \ Mattija, [Kõrv.] Kõrvõttula \ Kêrvêttula \ Korvettula \ Kõrwettula \ Korvetino)
					= Vo. di Iltovõi ([Ilto.] Iltovõi \ Untove \ Undova \ Jlduwe(Undowa) \ Undova (Illo\Iltovêi))
					= ?: Pontizõõ ([Ponz.] Pontizõõ)
					= ??: *Viertävä, *Matautio, *Korovaisi, *Mukkova, [Savv.] Savvokkala \ Sauvokkala \ Savvikino, [Baab.] Baabino \ Jarvigkoištšülä \ Jarvigoistšülä \ Järwigoistchülä \ Babino
					= ??: *Pätsinä, *Iimola
				· gruppo meridionale o di Kattila [Vo.S]
					= Vo. di Villikkala ([Vill.] Villikkala \ Velikino \ Velikinä \ Willikkala \ Velikino)
					= Vo. di Kattila ([Katt.] Kattila \ Kotly = [sKatt.] Kattila Suurõtsa + [pKatt.] Kattila Peenõtsa)
					= Vo. di Pummala-Lempola ([Pumm.[ Pummala \ Pumalica, [Lemp.] Lempola \ Lembola)
					= Vo. di Rudja ([pRudj.] Peenrudja \ Pieni Rudja \ Pien-Rudja, [sRudj.] Suurrudja \ Suur-Rudja)
					= ?: Pihlaala ([Pihl.[ Pihlaala \ Pihlâla \ Pillovo)
					= ??: *Kikkerica, [Kers.] Kerstova
					= ??: *C^uudica, *Lipkovica
				· ??: Rajo \ Rajotšülä \ Mez^njaki \ Mez^niki
		b. Voto sudoccidentale ±Î [Vo.SW].
			+ Voto di Kukkuzi ±Î [Vo.Ku.] (Ingria SW, sulla riva destra del Narva) (Kukk. KukkuziAAr \ KukkosiAdDKM \ KukkusiL \ KurovicyR)
			+ Voto dei Krievini Î c. 1830 [Vo.Kr] (Zemgale (Curlandia, oggi Rep. Lettone C): Bauska)
6. Estone eesti keel [Ee.] (standard sul dial. C dell'Ee.N, Tallinna keel) (Eesti Vabarik)
	a. Estone settentrionale põhjaeesti [Ee.N] (Estonia W e C)
			+ Estone insulare põhjaeesti saartemurre [Ee.I] (Hiiumaa\Dagö, Saaremaa\Ösel, Muhu\Moon e Kihnu\Kühno)
				· Ee.I di Hiiumaa [Ee.I Hiuu.] (Hiiumaa\Dagö)
					= sez. di Hiiumaa propria (Reigi, Käinä, Emmaste)
					= sez. di Hiiumaa di transizione (Hiumaa E)
				· Ee.I di Saaremaa [Ee.I Saar.] (Saaremaa\Ösel)
					= sez. di Saaremaa propria (Kihelkonna, Mustiala, Jaani, Jämaja, Käria, Kaarma, Abruka saar, Valjala)
					= sez. di Saaremaa di transizione (Saaremaa E: Pöide)
				· Ee.I di Muhu [Ee.I Muhu] (Muhu\Moon)
				· Ee.I di Kihnu [Ee.I Kihn.] (Kihnu\Kühno)
			+ Estone occidentale põhjaeesti läänemurre (Läänemaa\Wick, Harjumaa\Harrien W e Pärnumaa\Pernauscher Kreis tranne l'estremità SE)
				· Ee.W proprio [Ee.W]
					= sez. di Läänemaa [Ee.W Lään.] (Vormsi (saar), Noarootsi, Lääne-Nigula, Ridala, Martna, Märjamaa, Lihula, Kirola, Vigala, Varbla, Mihkli)
					= sez. di Harjumaa W [Ee.W Harj.] (Risti\Kreuz, Keila, Nissi, Hagari, Rapla, Juuru)
					= sez. di Pärnumaa N [Ee.W Pärn.] (Töstamaa, Audru, Pärnu Jaagupi, Vändra, Pärnu, Tori)
				· Ee.W di transizione o di Pärnumaa SW [Ee.tW = Ee.W Pärn.SW] (angolo SE del Pärnumaa\Pernauscher Kreis a ridosso di Ee.C e lEe.Mu) (Häädemeeste, Saarde)
			+ Estone centrale põhjaeesti keskmurre [Ee.C] (Harjumaa\Harrien E e  Virumaa W tranne la striscia costiera, Järvamaa\Jerwen, Viljandimaa\Fellinscher Kreis N e Tartumaa\Dörptscher Kreis NW; incl. Tallinn\Reval\Tallin)
					= sez. di Harjumaa E [Ee.C Harj.] (Tallinn, Jüri, Jõelähtme S, H. Jaani, Kuusalu S, Kose)
					= sez. di Järvamaa [Ee.C Järv.] (Ambla, J. Madise, Järva Jaani, Anna, Türi, Paide, Peetri, Koeru)
					= sez. di Viljandimaa N [Ee.C Vilj.] (Põltsamaa, Suure-Jaani, Kolga-Jaani, Kõpu, Viljandi\Fellin)
					= sez. di Tartumaa NW [Ee.C Tart.] (Laiuse W, Karsi, Paimase W, Äksi, Maarja Magdalena SW)
	b. Viru od estone costiero proprio od "õ Ø" [Ee.Vi] (Harjumaa\Harrien NE e Virumaa NW in una striscia costiera che partendo dalla Naissaar a W si allarga a Viru-Nigula ad E) (Harjumaa: Jõelähtme N, Kuusalu N; Virumaa: Kadrina N, Haljala N, Viru-Nigula)
	c. Alu od estone costiero nordorientale o di Jõhvi-Lüganuse od "õ" [Ee.Al] (Virumaa NE, nel cd. Alutaguse\Allentaken) (Lüganuse N e C, Jõhvi N e C, Vaivara NW)
	d. Vaiga od estone orientale (põhjaeesti idamurre) o di Kodavere\Kodafer (Tartumaa\Dörptscher Kreis N, a NW del Peipsijärv\Peipussee, nell'antica Vaiga)
				· Ee.Va proprio [Ee.Va]
					= sez. meridionale o di Kodavere propria (Kodavere\Kodafer N e C, Maaria Magdalena NE)
					= sez. settentrionale o di Torma (Avinurme, Torma, Laiuse E)
				· Ee.Va di transizione [Ee.tVa] (Lüganuse S, Jõhvi S, Iisaku)
	e. Estone meridionale lõunaeesti [lEe.] (vecchio standard sul dialetto di Tartu\Dorpat\Derpt, Tartukeel) (Pärnumaa\Pernauscher Kreis SE, Viljandimaa\Fellinscher Kreis S, Tartumaa\Dörptscher Kreis S e Võrumaa: tutta l'Estonia meridionale, in pratica, a sud di una linea che partendo da Mõisaküla (Halliste) al confine lettone, prosegua per il Võrtsjärv\Wirzsee superiore, passi appena sopra Tartu\Dorpat, e giunga al Peipsjärv\Peipussee poco a nord della foce dell'Emajõgi\Embach)
			+ Estone meridionale di Mulgi od occidentale Mulgi murre [lEe.Mu] (Pärnumaa\Pernauscher Kreis SE e Viljandimaa\Fellinscher Kreis S a sud di Viljandi\Fellin ed a W del Võrtsjärv\Wirzsee: la cd., cioè, Mulgimaa) (Pärnumaa: Halliste\Hallist, Karksi\Karkus; Viljandimaa: Paistu\Paistel, Tarvastu\Tarwast, Helme\Helmet)
			+ Estone meridionale di Tartu\Dorpat o centrale Tartu murre [lEe.Ta] (Tartumaa\Dörptscher Kreis S a sud di Tartu\Dorpat ed ad E del Võrtsjärv\Wirzsee, l'antica Ugandi) (Rannu, Puhja, Nõo, Tartu\Dorpat, Kodavere\Kodafer S, Võnnu, Rõngu, Otepää, Sangaste)
			+ Estone meridionale di Võru-Setu od orientale Võru-Setu murre [lEe.E] (Võrumaa e confini russi e lettoni)
				· Estone meridionale di Võru\Werro [lEe.Võ] (Võrumaa\Wierland) (Karula\Karolen, Urvaste, Põlva, Räpina, Hargla\Harjel, Rõuge, Võru\Werro, Vastseliinna)
				· Estone meridionale dei Leivu leivu keelesaare murre \ Koiva rahva murre [lEe.Le] (piccola zona NE della Rep. Lettone nelle province di Aluksne\Aluliina\Marienburg e Gulbene\\Schwaneburg; nel 1990 due parlanti) (Gauijena: Lejasciems; Zeltini: Ilzene, Kalnamuiz^a, Zeltini, Alsviki, Dure)
				· Estone meridionale di Setu [lEe.Se] (Võrumaa\Wierland E (Setumaa); Russia: ob. Pskov CE) (Setumaa\Setukesien; ra. Pec^ory\\Petschur: Krasnaja\Kraasna)
7. Livone Livõ (standard basato sul Liv.E, nell'ortografia della rivista "Lîvli" (1931-1939), ora ± dismesso) (Rep. Lettone)
		a. Livone di Curlandia [Li.Cu] (Curlandia NW, lungo le coste della penisola di Domesnäs (Kuolkka Nana [kùolk1ka nanà] \\ Kap Domesnäs)
			+ Livone occidentale (nell'antico territorio dei signori di Puoip [pùoip] \ Puoip [Dn. pùop] \ Popen)
				· Livone occidentale proprio [Li.W] (Lûz^ [lû'z^ o lû'š-kilà] \ Luzna [Dn. lû'z^] \ Lüserort, Piza [pizà] \ Mikeltornis o Mikeltuornis \ Pissen)
				· Livone di transizione o centrale [Li.C] (I-ra o Sûr-I-ra [îra od îr1vèk1kilà] \ Lielirbe \ Groß-Irben)
			+ Livone orientale [Li.E] (nell'antico territorio dei signori di Duonig [dùon'iG o -ZG, W dùon'diG] \ Duonig [Dn. dun-daG] \ Dondangen) (Uškila [ûškilà] \ Jaunciems \ Jaunzeem, Sîkrôg [sîkrZG] \ Sikrags [Dn. sî'kraks] \ Sihkraggen, Ire [irài od irà'i o (ant.) irà'ik1-külà o (recente) irè] \ Mazirbe \ Klein-Irben, Koštrôg [k(u)os'trZG] \ Košrags [Dn. kos'raks] \ Koschtraggen, Pitrôg [pit-rZG, ant. püt-rZG] \ Pitrags [Dn. pit-raks] \ Pihtraggen, Vaid [va'iD] \ Vaide [va'id] \ Waiden, Sä-nag [sä-naG] \ Saunaga [Dn. sounaks] \ Saunaggen, Kuolka [kùolk1ka] \ Kolka \ Domesnäs o Kolken, Mustanumm [muštà-num-] \ Melsilis o Mellesille \ Melsillen)
		b. Livone di Livonia o del Salats Î 1868 [Li.Sa] (Livonia (Lettonia NE), nei pressi del fiume Salac [salàts] \ Salaca \ Salis, non distante dal confine estone)